Liikkuvuuden anatomia

Anatomia kertoo meille mitä meidän sisällämme on. Mikä luu kulkee polvesta lonkkaan tai missä keuhkot sijaitsevat. Biomekaniikka taas on toiminnallista anatomiaa, joka tutkii rakenteita liikkeen tuottamisen näkökulmasta. Biomekaniikka kertoo meille mikä lihas supistuu ja mikä venyy. Anatomia ja biomekaniikka ovat mukana arjessa meidän jokaisen kodissa, huomasimme tai emme. Ehkä olisikin aika ymmärtää mitä teemme päivittäin ja miksi. Kaikkien ei tarvitse osata ulkoa ihmiskehon luita tai olla koulutettu tohtori. On kuitenkin käytännöllistä ymmärtää tärkeimmät lihakset ja niiden toiminta, koska tällä tiedolla voimme parantaa omaa arkeamme. Hypätäänpä sitten itse asiaan, anatomiaan.

Luut ovat tukiranka ja niiden ansiosta voimme kävellä pystyssä. Jos meissä ei olisi luita, matelisimme käärmeen tavoin. Luut ovat pohja, jonka ympärille lihakset ja muu tukirakenne kiinnittyy. Luu on kovaa ainetta ja me emme voi muokata luiden rakennetta itse. Kutsun tätä matemaattisin termein vakioarvoksi. Luihin kiinnittyy ensin syviä ja sitten pinnallisia lihaksia, kaikki yhtä tärkeitä liikkumisemme kannalta. Syvät lihakset ovat niitä lihaksia joita emme voi tuntea ihon päältä käsillä, ja pinnalliset lihakset ovat lihaksia joista suurimman osan ääriviivat voi jopa nähdä paljaalla silmällä. Esimerkiksi iso pakaralihas on se osa takapuolta jonka voimme nähdä. Kuitenkin ison pakaralihaksen alla on kaksi muuta pakaralihasta joita taas emme voi nähdä. Kaikki kolme pakaralihasta tekevät korvaamatonta työtä liikkuessamme. Lihakset tekevät töitä nukkuessamme, kävellessämme ja aivan kaikessa muussa mitä teemme tietoisesti tai tiedostamatta. Lihakset saavat aikaan kaiken liikkeen.

Kolmas ja avian yhtä tärkeä osa liikkumista on verenkiertoelimistö. Sydän on generaattori, joka pumppaa verta lihaksillemme. Ilman verenkiertoa, lihakset eivät saa tarvittavia aineita emmekä voi liikkua. Veren mukana lihakset saavat myös happea, jota ilman ne eivät voi toimia kovin kauaa. Lista jatkuu hengityselimistön tärkeydellä, sillä ilman happea myöskään sydän ei toimi. Sydänkin on eräänlainen lihas. Hapenottokykymme määrittää sydämmen ja sitä kautta lihasten toimintakapasiteetin.

Mainitsen vielä hermoston ja aivojen osuuden liikkumisessa. Kun haluamme liikkua, tietoisesti tai tiedostamatta, aivoista lähtee ilmpulssi lihaksiin. Tämä on tavallaan sähköisku, joka antaa tiedon lihakselle liikkua. Ilman hallintaa, lihas ei supistele. Hermosto kuljettaa käskyt lihaksiin ja siksi myös hermoston sopiva kuormittaminen on tärkeää. Näin pysymme toimintakykyisinä pitkään.

Nopea kertaus. Luut, lihakset, verenkierto- ja hengityselimistö sekä hermosto. Viisi asiaa, jotka ohjaavat meidän elämäämme ja liikkumistamme. Ja nämä kaikki asiat tulee huomioida, kun harjoitetaan liikkuvuutta eli venytellään. Voimme venyttää lihaksia vain luiden sallimissa liikeradoissa. Luu on kovaa eikä se taivu tai väistä. Lihasten venyttäminen on ikään kuin ruosteisen koneen voitelemista. Jos lihakset kuivuvat, niiden elastisuus katoaa ja liikkuminen voi olla kivuliasta. Liikkumattomuus on usein pahin lihasten kankeuttaja. Istuminen, makaaminen ja kaikki muu paikallaanolo tekee lihaksista kuivat. Tietenkin myös yltäkylläinen lihasten kuormitus ja treenaaminen voi aiheuttaa lihasten jumiutumista. Tämä tapahtuu vain eri syystä.

Kun aloittaa venyttelyn pitkän tauon jälkeen tai ei ole alkuunkaan kokemusta liikkuvuusharjoittelusta, on tärkeää osata olla kohtuullinen. Jos lihas on kireä ja kuiva, sitä ei saa venyttää liian pitkiä aikoja kerralla tai liian syviä venytyksiä heti alkuun. On aloitettava hitaasti ja ajatuksella. Venytyksen ensimmäinen sääntö on minulle aina ollut oikeaan asentoon pääseminen. Jos tässä kohtaa tulee jo seinä vastaan ja matka kohti hohdokasta venyttelyhetkeä näyttää kaatuvan, on pakko peruuttaa muutama askel taaksepäin. On nimittäin venytyksiä, jotka sopivat aloittelijoille ja on venytyksiä, jotka sopivat aktiivisille venyttelijöille. Aloittelijoiden venytykset ovat aina hyviä aivan kenelle tahansa, mutta venytykset joissa useampi eri lihasryhmä venyy yhtäaikaa eivät usein sovi ensimmäiseen sessioon tai edes toiseen. On lähdettävä yksinkertaisista venytyksistä, jotka venyttävät vain yhtä lihasta tai lihasryhmää kerrallaan.

Venyttely on matka, kuten mikä tahansa liikkuntasuoritus. Kukaan ei ole ensimmäisellä kerralla hyvä venyttelyssä. Varsinkaan, jos sen aloittaa aikuisena. Lapsen kasvaessa, lihakset venyvät luiden mukana niiden pidentyessä. Tämän vuoksi lihakset venyvät valmiiksi hyvin. Lihasten on oltava elastisia. Kasvun loppuessa ja hidastuessa murrosiän lopussa, liikkuvuuden ylläpitäminen hankaloituu. Jos on valmis tekemään töitä venyttelyn ja liikkuvuuden eteen, saa jokainen varmasti tuloksia aikaan. Toiset saavat tuloksia nopeammin ja pienemmällä vaivalla. Kuitenkin jokainen venyttelijä hyötyy aina liikkuvuuden harjoittamisesta omalla tasollaan.

Viimeisenä pari yksinkertaista ja helppoa nyrkkisääntöä venyttelyn tueksi. Selvitä aina mitä lihasta tai lihasryhmää venytät. Älä venytä sokeasti ja ihmettele venytyksen tunteen puutetta. Jos epätoivo iskee, voit aina googlettaa. On parempi tietää missä venytys tuntuu, sillä joskus venytämme vääriä alueita ja jumissa oleva lihas ei veny lainkaan. Toinen hyvä muistisääntö on, että lyhytkin venytys on aina askel eteenpäin. Tiedän, että arki on kiireistä eikä aina tunnu löytyvän aikaa oman kehon huoltamiselle. Kuitenkin haluan antaa sinulle pienen toivon kipinän.

Jo vain KYMMENEN SEKUNNIN venytys auttaa ylläpitämään liikkuvuuden tasoa ja avaamaan vartaloa. Tämän sanottuani, tarjoan sinulle kiireisen ihmisen ratkaisua liikkuvuusharjoitteluun. Valitse viisi aluetta kehostasi. Nämä viisi aluetta, jotka valitset ovat kireimpiä paikkoja omasa kehossasi. Valitse kullekin lihakselle tai lihasryhmälle yksi venytys ja venytä 10 sekuntia. Näin voit tehdä esimerkiksi aamulla tai illalla noin. 1-2 minuutin lyhyet venyttelyt. Nyt sinulla ei ole enää syytä olla venyttelemättä, vai mitä?

Lilian